Länsi-Uusimaan kirjoitus 5/2020
Lakkautettavien koulujen vanhemmat kirjoittivat oikeita havaintoja. Lohjan talouden tasapainotusohjelmassa ei ole huomioitu koronapandemiaa eikä koulujen lakkautusprosessin kokonaishintaa. Esitetyistä säästöistä 65% (4,5M€) kohdistuu lasten, nuorten ja perheiden palveluihin, joista merkittävä osa tulee väistämättä lapsimäärän vähetessä. Palveluverkon muutoksen säästö on esitetty olevan 1,2M€.
Kuntatalouden ainoa virsi Lohjalla on edelleen viranhaltijoiden ja muutamien eturivin politikoiden mielestä palveluverkon koko, vaikka mitään näyttöä toteutuneista kustannussäästöistä ei ole esitetty. Lohjan talous ei ole parantunut palveluverkkoa karsimalla. Ikävintä on se, että muut todelliset talouden korjauskeinot, tai niiden puute, jäävät koulukeskustelun varjoon.
Palveluverkon supistaminen on FCGn kuntakonsulttien vanha hypoteesi. Se voi joskus pitää jopa paikkaansa, mutta käytännössä taloudellinen vaikutus on monimutkaisen prosessin ja inhimillisen reagoinnin lopputulos. Loppulasku näkyy vasta vuosien päästä seurauksissa. Koulun lakkautuksen laskennallinen säästö mitätöityy, jos muutama veroja maksava perhe muuttaa pois kaupungista. Poismuutto alkaa jo, kun lakkautuksista aloitetaan puhumaan. Vuodesta toiseen jatkuva kouluverkkokeskustelu on uhka, joka ajaa lapsiperheitä pois ja estää tulomuuton. Harva riskeeraa omaisuuttaan ja perheen hyvinvointia tällaisen ilmapiirin varaan. Lakkautettu koulu laskee alueensa kiinteistöjen arvoa, mikä on kuntalaisia vahingoittavaa.
Lohjalla palveluverkon supistamiseen on kuulunut myös suurten yksikköjen rakentaminen, joka on aiheuttanut valtavat investointivelat. Trendi suurkoulujen ihannoinnista on keskeinen syy niin kouluverkkokeskusteluun, kuin Lohjan heikkoon kuntatalouteenkin. Isojen koulujen ihannetta on perusteltu mm. valinnaisaineiden määrällä, tehokkaammilla opetustoimilla ja vaikeasti ymmärrettävällä tuntikehyksillä, jolla myös pienten koulujen olemassaolon oikeutta on horjutettu. Koulukampukset ovat kuitenkin vain isojen kaupunkien kasvukeskuksiin taloudellisesti sopivia silloin, kun joka tapauksessa on uusi koulu rakennettava isolle määrälle oppilaita. Me Lohjalla tuhlaamme hyviä edullisia rakennuksia, horjutamme kaupungin tasetta ja lisäämme velkaa joidenkin ihanteen vuoksi.
Koronan jälkeiseen aikaan suurkoulut eivät enää ole toimivia edes suurissa kaupungeissa. Suurkoulutrendin aika on nyt ohi. Samoin on haudattava ”avoimet oppimistilat” ja palattava takaisin pienten ryhmien opiskeluun. Pienet ryhmät eivät ole vain kustannuslisä, sillä pienemmistä ryhmistä tulee parempia oppimistuloksia ja vähemmän koulupudokkaita. Paremmat oppimistulokset ovat parempi alusta myös kunnan taloudelliselle menestymiselle.
Ilmastosyistä myös kouluverkon suunnittelussa on huomioitava kokonaisvaltainen hiilijalanjälki. Uudisrakentaminen ja massiivinen korjaus tuottaa aina isot määrät hiilidioksidipäästöjä, varsinkin Lohjalla suositussa betoni-tiilirakentamisessa. Lasten kuljettaminen ei istu nykyarvoihin inhimillisistä eikä ilmastollisista syistä. Etäkoulussa opitut käytännöt on hyviä työkaluja pienten ryhmien oppisisältöjen laajentamiseen edullisesti.
Kirsi Ferin
Keskusta, palvelutuotantolautakunnan jäsen