Arvoisa työ- ja elinkeinoministeri Lintilä ja ministeriön virkakunta
Olen myötätunnolla ja suurella arvostuksella seurannut uurastustanne suomalaisten yritysten pelastamiseksi ja kiitän monin paikoin saavutuksianne. Arjessa samojen haasteiden kanssa jo pitkään toimineena tuon tietoonne muutaman huomioitavan ja korjattavankin asian.
Koronavirusepidemian kehittämishanketuet
Johdan paikallista innovaatiokeskusta, ja teen arjessa kehittämishankkeiden kanssa päivittäin työtä. Ymmärrän hyvin, miksi ELY:n ja Business Finlandin kanavoimat epidemiatuet on puettu kehittämishankkeen muotoon. Monet yrityksistämme tarvitsisivat kehittymistä ja ulkopuolista näkökulmaa. Valitettavasti kehittäminen on hyvin vaativaa työtä, enkä usko, että meillä riittää kyvykkäitä asiantuntijoita tai taitajia avustamaan yrityksiä kehittymään tässä mittakaavassa, joka nyt on luotu. Kehittyminen vaatii aikaa, ideoita ja avoimuutta. Kriisitilanne ei useimmilla yrityksillä voi johtaa kovin tuloksellisiin ja positiivisiin kehittämistoimiin. Harva mikro- tai pk-yritys osaa itse kehittää toimintaansa ja ulkopuolisen avun käyttäminen on vaikeaa ja vierasta. Pelkäänpä, että aidolta ja edistävältä kehittämiseltä syödään tässä tukipaketissa pohja pois. Kehittämisestä tulee yritysmaailman kirosana, vaikka sen pitäisi olla arjen arvokas työkalu.
Kehittäminen ei ole kaikille nyt talouskriisissä olevalle yrityksille tarpeen. Esimerkiksi matkailu- ja ravintola-alan yrityksillä voi olla todella hyvää, nousujohteista ja tervettä liiketoimintaa normaaliolosuhteissa, mutta nyt koko liiketoiminta on kriisissä. Tällöin kehittäminen ei ole mielekästä eikä varmasti tarpeen. Nämä yritykset tarvitsevat ihan muuta apua kuin kehittämishankkeen.
Arvostan nyt avattujen kehittämishankeformaattien hyvää tahtoa, yksinkertaista hakulomaketta ja varsin avaraa tukiperustetta, mutta näen heti myös väärinkäytön mahdollisuuden kanavat. 20 vuotta yritysmaailmassa toimineena on valitettavasti todettava, että liian moni yritys on valmis käyttämään tukea väärin, jos porsaanreikä löytyy. Toivon, että velvoitatte sekä ELY:n että Business Finlandin rahoitustarkastajia tarkkailemaan, että yritykset eivät osta kehittämispalveluja toisesta saman omistajan tai johdon yrityksestä, jollei se ole erityisen perusteltua, tai että yritykset eivät toteuta kehittämistoimia pareittain tai ryhmissä toinen toisilleen ilman varsinaista aitoa sisältöä. Tällaisessa taloudellisessa kriisitilanteessa yrityksien johdolla on suuri houkutus käyttää rahoitusta väärin, jos muuta keinoa ei näytä olevan tarjolla. Valtion on turvattava hyvä tarkoituksensa ja varmistettava, että suunnitellut tuet tulevat oikein käytetyksi, ja että harmaa talous ei pääse kukoistamaan tässä kriisissä varsinkaan oikein toimivien yritysten kustannuksella.
Toivon, että pikaisesti tuotte yrityskentälle koronavirusepidemian torjuntaan myös toisenlaisia tukimuotoja, jotka ovat tilanteeseen sopivampia, kuin kehittämishanke. Suorat tuet, kuten YEL-maksun hoitaminen yrittäjän puolesta tai sotu-maksuhelpotukset, auttavat tasa-arvoisemmin, kohdistetummin ja nopeammin kriisin vaikutukseen. Toivon myös, että harmaan talouden todellinen riski otetaan tässäkin tilanteessa vakavasti ja viimeistään resurssien joskus vapauduttua tarkistetaan tuen kohdentuminen ja käyttö.
Pelastettavien ja tuettavien yritysten valikoiminen
Nyt valtion ohjaama koronavirusepidemian tuki on selvästi suunnattu menestyville tai hyvin voiville yrityksille. Kriisistä aiheutuva taloudellinen tappio ja kärsimys pitää pyrkiä tasaamaan kaikkien kesken ja varmistamaan, etteivät vain vahvat jatka voittokulkuaan. Myös laskusuhdanteinen yritys voi olla pitkään arvokas verontuottaja ja työpaikkojen ylläpitäjä. Maaseudulla ja kylissä, tai muutamilla murrosvaiheen aloilla, tai yrittäjän henkilökohtaisesta hetkellisestä kapasiteettivajeesta johtuen, on varmasti useita taloudellisesti kriittisessä tilanteessa olevia yrityksiä, joiden merkitys ympäröivälle yhteisölle on valtava tai joiden tulevaisuuden potentiaali on suuri. Korovirusepidemia on monelle tällaiselle yhteisöään palvelevalle selviytyjäyritykselle, tai perustamisen tai murroksen vaiheissa kamppaileville kasvuyritykselle, kohtuuttoman suuri taakka kannettavaksi. Vaikka yrittämisen ja talousjärjestelmämme peruskivi onkin kannattavuus, myös useimmat niistä nyt juuri heikossa taloudellisessa asemassa olevista yrityksistä, ovat pelastamisen arvoisia.
Toivon, että löydätte keinot, joilla koronavirusepidemian valtiontuki kohdistuisi armollisemmin, oikeudenmukaisemmin ja yhteisömme kokonaisetua paremmin huomioiden niille yrityksille, jotka kipeimmin apua tarvitsevat. Kyvykkyys avun hakemisessa tai taseen nykyinen loppusumma eivät saisi olla ainoita tuen saannin määrääviä tekijöitä.
Ystävällisin kiitoksin,
Kirsi Ferin
Yrittäjä ja Lohjan Innovaatiokeskus Innocellon pj